Kolmiosainen artikkelisarja - osa 2
Voitelustrategia: Öljyn käyttöiän pidentäminen ilman riskien kasvattamista
Kirjoittaja: Eero Juustila, CTO
Öljyä käsitellään usein kulutustarvikkeena.
Se vaihdetaan ennalta määritellyin aikavälein turvallisuuden varmistamiseksi. Vaikka konservatiiviset huoltovälit vähentävät riskiä, ne myös lisäävät hukkaa. Öljy ei vanhene kalenterin mukaan. Sen kunto heikkenee käyttöolosuhteiden mukaan.
Kuormitusvaihtelut, kontaminaatio, lämpötilasyklit, linjausten laatu ja mekaaninen rasitus vaikuttavat kaikki voiteluaineen käyttöikään.
Heikkeneminen on asteittaista.
Hapettuminen lisääntyy hitaasti. Epäpuhtaudet kertyvät vähitellen. Lisäaineet kuluvat ajan myötä. Kulumapartikkelit lisääntyvät progressiivisesti. Nämä muutokset voidaan mitata jo kauan ennen kuin voitelukyky heikkenee vaaralliselle tasolle.
Mahdollisuus on datan rakenteisessa tulkinnassa.
Reaaliaikainen öljyn kunnon seuranta tuottaa jatkuvia signaaleja muutoksista. Laboratorioanalyysit puolestaan tarjoavat varmistuksen ilmiöiden taustalla olevista mekanismeista sekä syvempää kemiallista ymmärrystä. Kun nämä tietolähteet yhdistetään samaan analytiikkajärjestelmään, voitelun suunnittelusta tulee adaptiivista.
Öljyn käyttöikää voidaan usein pidentää merkittävästi ja turvallisesti, kun rakenteinen trendianalyysi osoittaa, että suojaavat ominaisuudet ovat edelleen hyväksyttävällä tasolla.
Kyse ei ole huoltovälien pidentämisestä sokkona. Kyse on oletusten korvaamisesta analytiikalla.
Rakenteinen öljyn kuntodata mahdollistaa organisaatioille:
havaita varhaiset poikkeavat kulumisilmiöt
tunnistaa kehittyvät kontaminaatio- ja degradaatiotrendit
varmistaa turvallisen öljyn käyttöiän pidentämisen
suunnitella toimenpiteet öljyn kunnon eikä kalenterin perusteella
Kuva 1: Voitelun strateginen viitekehys
Öljyn kuntoon liittyvät havainnot muuttuvat aidosti hyödynnettäviksi, kun niitä analysoidaan suhteessa käyttöolosuhteisiin ja historiallisiin trendeihin, jolloin voitelupäätökset perustuvat todellisiin rasitus- ja kulumismekanismeihin.
Ympäristö- ja kustannusvaikutukset ovat merkittäviä.
Öljyn liian aikainen vaihtaminen lisää jäteöljyn määrää, kuljetuspäästöjä, voiteluaineiden valmistuksen hiilijalanjälkeä sekä kunnossapidon työmäärää.
Voitelustrategia (Kuva 1.) kypsyy, kun öljyn kuntodataa analysoidaan jatkuvasti, verrataan historialliseen dataan ja linkitetään toteutuneisiin toimenpiteisiin.
Suunnittelusta tulee dynaamista, seurannasta systemaattista ja toimenpiteistä perusteltuja.
Luotettavuus ja kestävyys kulkevat luonnollisesti käsi kädessä, kun voitelupäätökset perustuvat rakenteiseen dataan.
Tavoitteena on voitelustrategian systemaattinen toteutus: suunnittele näyttöön perustuen, seuraa kuntoa ajan yli, toimi vain perustellusti ja opi tuloksista.
Osa 3:ssa keskitymme dataan: miten siirrytään datan keräämisestä kilpailuetua luovaan datakokonaisuuteen – ja miten öljyn kunto muutetaan pitkäaikaiseksi eduksi.