Euroopan tekoälyinfrastruktuurin kilpailu ulottuu nyt Suomeen. Katsaus siihen, mitä rakennetaan, miksi juuri täällä ja miten parhaat hankkeet muuttavat investoinnit pysyväksi toimintavarmuudeksi.
Suomi on nyt yksi Euroopan tarkimmin seurattuja sijaintipaikkoja tekoälyinfrastruktuurille. Google on ilmoittanut sijoittavansa Suomen digitaaliseen infrastruktuuriin vähintään 13 miljardia euroa seuraavan kahden vuoden aikana, ja ranskalainen tekoälyyhtiö Sesterce on esittänyt Jämsään yli 10 miljardin euron kampusta. Myös Microsoft, atNorth ja Verne rakentavat tai valmistelevat omia kohteitaan. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan allekirjoitetuissa liittymissopimuksissa on lähes 5 gigawattia (GW) suunniteltua datakeskuskapasiteettia. Yhdessä muiden kulutushankkeiden, kuten sähkökattiloiden, kanssa allekirjoitetut sopimukset nostaisivat Suomen sähkönkulutusta lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta, jos kaikki hankkeet toteutuisivat täysimääräisinä.
Syyt ulottuvat kylmää ilmastoa pidemmälle. Suomi tarjoaa vähähiilistä sähköä, teollisen perustan, vakaat instituutiot ja kaukolämpöverkot, jotka voivat muuttaa hukkalämmön tuotteeksi. Nopea kasvu ei tule ilman kasvukipuja, ja sähköverkon kapasiteetti, luvitus ja politiikka ovat ne alueet, joilla kehitettävää on vielä eniten. Tämä artikkeli antaa yleiskuvan siitä, mitä on tekeillä, miksi toimijat tulevat Suomeen ja mikä ratkaisee, kuinka paljon lopulta rakennetaan. Aiheesta on tulossa lisää artikkeleita.
THE AI DATA CENTER FLUID IMPERATIVE
Tämä artikkeli jatkaa aiempaa kirjoitustamme Nesteiden elinkaarenhallinta tekoälydatakeskuksissa ja sen taustalla olevaa white paperia. Aiempi artikkeli esittelee yhdeksän kriittistä nestejärjestelmää, joita jokainen tekoälydatakeskus tarvitsee. Tämä artikkeli selvittää, miksi niin moni datakeskus suunnitellaan juuri nyt Suomeen.
Maailmanlaajuinen rakennusbuumi saapuu Pohjolaan
Tekoäly muuttaa sitä, mitä datakeskukset tarvitsevat. Suurten mallien kouluttaminen ja ajaminen keskittää laskennan suuritehoisiin laitoksiin, jotka kuluttavat suuria määriä sähköä ja hyödyntävät yhä useammin nestejäähdytystä. JLL odottaa maailman käytössä olevan datakeskuskapasiteetin kaksinkertaistuvan nykyisestä noin 100 GW:sta noin 200 GW:iin vuoteen 2030 mennessä, ja kokonaisinvestointien lähestyvän 3 biljoonaa dollaria kiinteistöt ja IT-laitteet mukaan lukien. Sähköliittymistä, muuntajista ja erikoisosaajista on tullut niukkoja resursseja, ja yli neljän vuoden odotusaika liittymälle on nykyään tavallista keskeisillä markkinoilla.
Kehittäjälle sijainnin löytäminen ei siksi ole enää pelkkä kiinteistökauppa vaan etsintä saatavilla olevalle sähkölle, yhteyksille ja varmuudelle usean vuosikymmenen käytöstä. Suomessa etsintä kattaa sekä uudet kampukset että entiset teollisuusalueet, joilla voi jo olla sähköliittymä, vettä ja maata. Googlen noin 15 vuotta sitten paperitehtaasta muutettu Haminan datakeskus on varhainen esimerkki, ja Sesterce soveltaa samaa ajatusta Jämsän Kaipolassa toiseen entiseen paperitehtaaseen.
Mitä Suomessa on tekeillä
Hankekanta kattaa hyperscale-pilvipalvelut, tekoälykampukset, colocation-palvelut ja suurteholaskennan, ja se ulottuu Helsingin seudulta Pohjois-Suomeen.
Taulukko 1. AI datakeskushankkeita Suomessa lokakuussa 2026.
Hankkeet etenevät vaihe vaiheelta ilmoituksesta liittymissopimuksen ja lopullisen investointipäätöksen (FID, final investment decision) kautta käyttöön, ja Fingridin mukaan allekirjoitettujen sopimusten kattama kasvu toteutuu vähintään viiden vuoden aikana. Kiinnostus leviää myös maantieteellisesti: Pohjois-Suomi, sisämaa ja Helsingin seutu ovat kaikki mukana hankekannassa.
Miksi toimijat valitsevat Suomen
Kiinnostusta ei selitä yksi tekijä. Useat tekijät vahvistavat toisiaan.
Puhdas sähkö
Suomen sähköntuotannosta vuonna 2025 ydinvoimaa oli 39,6 prosenttia, tuulivoimaa 27,9 prosenttia ja vesivoimaa 15,6 prosenttia. Toimijalle tämä helpottaa energiaintensiivisen laskennan päästöjen vähentämistä ja niistä raportoimista esimerkiksi EU:n yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Googlen Suomen suunnitelmat heijastavat tätä: 22 vuoden sopimus, joka liittyy Loviisan ydinvoimalaan, ja 94 megawatin (MW) akusto ovat datakeskusinvestoinnin rinnalla.
Kuva 1. Suomen sähköntuotannon jakauma 2025. ”Muu” on jäännösluokka (CHP, biomassa, tuonti).
Ilmasto helpottaa jäähdytystä
Viileä ulkoilma mahdollistaa lämmön johtamisen ilmaan suuren osan vuodesta. Se vähentää mekaaniseen jäähdytykseen käytettyä energiaa ja näkyy käyttötehokkuutta kuvaavassa PUE-luvussa (power usage effectiveness), joka on laitoksen kokonaisenergian ja IT-laitteiden käyttämän energian suhde.
Yhteydet, infrastruktuuri ja vakaus
Suomalaisen Cinian rakentama C-Lion1-merikaapeli yhdistää Helsingin ja saksalaisen Rostockin 1 200 kilometrin matkalla ja kuljettaa jopa 144 terabittiä sekunnissa. Cinian mukaan yhteys saa Helsingin näyttämään ”Frankfurtin lähiöltä”. Taustalla on vakiintunut teollinen sähköjärjestelmä, insinööriosaaminen ja ennakoitava sääntely-ympäristö, joilla on merkitystä, kun pääomaa sidotaan kohteisiin, jotka toimivat vuosikymmeniä.
Lämmön hyödyntäminen on viides tekijä, ja sille on oma osionsa jäljempänä. Mikään näistä ei yksin ratkaise hanketta: tuotto riippuu edelleen sijainnista, sähköliittymästä, asiakkaista, jäähdytysratkaisusta ja siitä, miten laitosta käytetään.
Sähkö: suurin mahdollisuus ja haaste
Saatavilla oleva sähkö, ei maa, on nykyään niukka resurssi. Fingridin elokuun arvion mukaan allekirjoitetuissa liittymissopimuksissa oli lähes 5 GW suunniteltua datakeskuskapasiteettia. Lisäksi yli 3 GW sähkökattiloita on käytössä tai rakenteilla ja yli 4 GW akkuvarastoja on liittymissopimuksissa. Fingrid peräänkuuluttaa myös lisää säästä riippumatonta säätövoimaa.
Fingridin syyskuun selvitys osoittaa maantieteellisen eron: yli 70 prosenttia tuotannosta sijaitsee länsirannikolla ja pohjoisessa, kun taas yli puolet kulutuksesta on etelässä. Uusien liittymien sijoittaminen lähemmäs tuotantoa voisi selvityksen mukaan nostaa kantaverkon liittymiskapasiteettia jopa 20 GW:lla. Kehittäjälle sijainnin valinta on yhä enemmän verkkopäätös ja vasta sitten kiinteistöpäätös.
Verkon säännöt kehittyvät kysynnän mukana. Suomessa valmistellaan selkeämpiä periaatteita liittymispyyntöjen priorisointiin, ja uusi verkkovaatimusten päivitys (KJV2026) edellyttää suuria kuluttajia tukemaan järjestelmän vakautta esimerkiksi paremmalla häiriötilanteiden hallinnalla ja säätämällä sähkönottoaan. Hyvin valmistelluille hankkeille tämä tarjoaa selkeän ja ennakoitavan kehyksen.
Myös joustavuus on tulossa osaksi kuvaa. Datakeskuksista puhutaan yhä useammin paitsi suurkuluttajina myös sähköjärjestelmän aktiivisina osapuolina. Telian Helsingin datakeskus on tarjonnut Fingridin markkinoille useita megawatteja nopeaa taajuusreserviä keskeytymättömän virransyötön (UPS) akuillaan vuodesta 2021, ja Fingrid näkee arvoa datakeskusten ottamisessa mukaan kysyntäjoustoon tuulivoiman osuuden kasvaessa.
Keskustelu laajenee nyt paikallisiin akkuihin, varakapasiteettiin ja tuotantoon, jotka voisivat tukea verkkoa silloin, kun järjestelmä sitä tarvitsee, laitoksen oman käyttövarmuuden turvaamisen ohella.
Kustannuspuolella datakeskusten alennettu sähköverokanta päättyi 1.7.2026. Ne maksavat nyt yleistä verokantaa 2,24 senttiä kilowattitunnilta (kWh) aiemman 0,05 sentin sijaan. Syyskuussa hallitus luopui suunnitellusta korvaavasta tuesta ja totesi, ettei maan vetovoima nojaa veroetuihin. Toimijat suunnittelevat nyt yleisen verokannan pohjalta.
Lämpö: hukasta tuotteeksi
Lähes kaikki datakeskuksen ottama sähkö päätyy lämmöksi. Useimmissa maissa tuo lämpö on jätettä, josta on päästävä eroon. Suomen kaukolämpöverkot tekevät siitä mahdollisen tuotteen.
Fortumin ja Microsoftin hanke näyttää sekä mahdollisuuden että etenemisjärjestyksen. Fortum kertoi toukokuussa 2026, että sen lämpöpumppulaitokset Kolabackenissa (Kirkkonummi) ja Hepokorvessa (Espoo) ovat käynnissä, toistaiseksi ulkoilmalämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla. Microsoftin kahden datakeskuksen hukkalämpö otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2027 rakennusaikataulun mukaan, ja sen on tarkoitus kattaa noin 40 prosenttia alueen noin 2 terawattitunnin (TWh) vuotuisesta lämmöntarpeesta. Helsingissä Helen allekirjoitti 31.8.2026 sopimuksen OnZeron kanssa yli 500 gigawattitunnin (GWh) vuotuisesta lämmön talteenotosta vielä suunnitteluvaiheessa olevasta datakeskuksesta, ja talteenoton on määrä alkaa vuonna 2027.
Kuva 2. Ilmoitettu lämmön talteenotto vuodessa täysimääräisenä, ei nykyistä toimitusta. Fortumin arvo on johdettu: 40 prosenttia noin 2 TWh:sta. Helenin arvo on ”yli 0,5 TWh”.
Hyödyntämisellä on ehtonsa: sopivat lämpötilat, lämpöpumput, lähellä olevat asiakkaat, joiden kysyntä vaihtelee vuodenajan mukaan, sekä kaupallinen sopimus, joka toimii molemmille osapuolille. Useat uudet hankkeet, myös Sesterce Jämsässä, selvittävät lämmön hyödyntämistä osana suunnitelmiaan.
Jäähdytys ja vesi: etu, joka vaatii oikean toteutuksen
Veden käytöstä on tullut keskeinen kysymys datakeskusten luvituksessa kaikkialla maailmassa. Haihdutusjäähdytys on tehokas lämpimissä ilmastoissa mutta voi kuluttaa suuria vesimääriä, kun taas Suomen ilmasto suosii kuivajäähdytystä ja vapaajäähdytystä suuren osan vuodesta. Tällöin lämpö siirtyy ilmaan ilman veden haihduttamista.
Nestejäähdytys ei sellaisenaan tarkoita suurta vedenkulutusta. Suoraan piiriä jäähdyttävät (direct-to-chip) järjestelmät pitävät vettä tai vesi-glykoliseoksia suljetuissa kierroissa, ja vesijalanjälki riippuu siitä, miten lämpö lopulta poistetaan. Sesterce kertoo käyttävänsä suljettua jäähdytyskiertoa, jota täydennetään kerätyllä sadevedellä ja kierrätetyllä vedellä. Laitekaappien tehotiheyden kasvaessa nämä erot korostuvat, eikä kylmä talvi yksin pidä laitosta tehokkaana: lämmönsiirtimien, pumppujen, nesteiden ja suodatuksen on pysyttävä hyvässä kunnossa usean vuosikymmenen ajan.
Suomi pohjoismaisessa vertailussa
Kuva 3. IT-sektorin sähkönostosopimusten (PPA, power purchase agreement) sopimuskapasiteetti Pohjoismaittain. Kyse on sopimuskapasiteetista, ei asennetusta datakeskuskapasiteetista.
Ruotsi, Norja ja Tanska tavoittelevat samaa kysyntää erilaisilla vahvuuksilla. Alan seurannan mukaan IT-sektorin yritysten PPA-sopimuksissa Suomi ja Ruotsi ovat lähellä toisiaan, kumpikin noin 1 GW, Tanskan ja Norjan edellä. Ruotsi yhdistää viileän ilmaston ja energiatehokkaiden laitosten verohelpotukset, ja Norja tarjoaa lähes kokonaan vesivoimaan perustuvan verkon sekä omia kannustimiaan. Tasapaino muuttuu politiikan ja verkon tilanteen mukana.
Mitä toteutus vaatii
Suomeen laitosta suunnittelevalle toteutus tiivistyy kolmeen käytännön asiaan: sähköön, lupiin ja paikalliseen sopivuuteen.
Sähkö. Tuotannon, siirron ja joustavuuden on pysyttävä uuden kysynnän mukana, ja parhaiten pärjäävät kohteet, jotka tuovat mukanaan omaa joustavuutta.
Luvitus. Luvitus vie aikaa. Sen tekeminen huolellisesti ja säädösten mukaan alusta alkaen on varmin tapa pitää suuret hankkeet aikataulussa.
Paikallinen sopivuus. Rakentaminen työllistää paljon, kun taas pysyvä henkilöstö on pienempi. Pysyvä arvo syntyy verotuloista, lämmön toimituksesta, toimittajaverkostoista ja kohteen ympärille rakentuvasta osaamisesta.
Toimintavarmuus alkaa kriittisistä nesteistä
Tämän päivän keskustelu koskee investointi-ilmoituksia, liittymiä ja rakennusaikatauluja. Niiden takana olevat laitokset toimivat usean vuosikymmenen ajan, ja niiden kilpailukyky riippuu toimintavarmuudesta. Kriittiset nesteet ovat yksi tekijöistä, jotka muokkaavat toimintavarmuutta eniten. Ne kulkevat kolmen osajärjestelmän läpi: verkkosähkö, nestejäähdytys ja varavoima.
Verkkosähkö. Muuntajien eristysöljy ja synkronikompensaattorien voiteluöljy kertovat verkkoliittymän kehittyvistä vioista jo varhain.
Nestejäähdytys. Jäähdytysnesteet ja vesikierrot tekevät puhtaudesta, kemiasta ja epäpuhtauksien hallinnasta suunnitteluparametreja erityisesti tekoälysaleissa. Kun laitos toimittaa lämpöä kaukolämpöverkkoon, vakaa virtaama ja paluulämpötila tekevät kierron kunnosta osan kaupallista lupausta.
Varavoima. Polttoaine, moottoriöljy ja jäähdytysneste ratkaisevat valmiuden silloin, kun järjestelmä sitä tarvitsee. Jos varavoima- ja paikalliset resurssit tukevat myös verkkoa ja ovat useammin käynnissä, niiden kunnolla on vielä suurempi merkitys.
Nesteet tulee vaihtaa silloin, kun niiden kunto sitä edellyttää, ei silloin, kun kalenteri niin sanoo. Suuri osa niiden elinkaariarvosta myös ratkaistaan jo varhain, suunnittelussa, rakentamisessa ja käyttöönotossa. Laajempi näkemys on kuvattu artikkelissa Nesteiden elinkaarenhallinta tekoälydatakeskuksissa.
Mitä seuraavaksi
Seuraavina vuosina markkina näyttää, kuinka suuri osa ilmoitetusta hankekannasta muuttuu toimivaksi kapasiteetiksi. Neljää asiaa kannattaa seurata: ehdotusten muuttumista lopullisiksi sitoumuksiksi, verkon laajentamista ja liittymissääntöjä, lämmön talteenoton taloutta sitten, kun Fortum ja Helen aloittavat toimitukset vuonna 2027, sekä ekosysteemin kasvua, joka pystyy palvelemaan näitä kohteita vuosikymmeniä.
Suomella on vahva mahdollisuus olla paljon enemmän kuin hyvä sijainti. Puhtaan energiajärjestelmän, teollisen insinööriperinteen ja kasvavan hankekokemuksen ansiosta siitä voi tulla tunnustettu keskus tekoälydatakeskusten teknologialle, toiminnalliselle huippuosaamiselle ja optimoinnille, verkkoliitynnästä ja lämmön hyödyntämisestä jäähdytykseen ja varavoimaan. Siksi Suomea kannattaa seurata tarkasti ja käydä katsomassa: täällä muotoutuvat hankkeet, kumppanuudet ja toimintamallit ovat esimerkkejä, joista muut ottavat oppia. Palaamme aiheeseen lisää artikkeleissa.
Tietoa Fluid Intelligencestä
Fluid Intelligence on suomalainen teknologia- ja asiantuntijapalveluyritys, joka tarjoaa Fluid Lifecycle Intelligence -palveluita kriittisille teollisuusnesteille. Yli kymmenen vuoden ajan se on työskennellyt kriittisten nesteiden parissa energiantuotannossa, raskaassa teollisuudessa ja verkkoinfrastruktuurissa. Se toimii yhdessä kehittäjien, suunnittelutoimistojen, laitevalmistajien, energiayhtiöiden ja operaattoreiden kanssa. Tekoälydatakeskusten hankkeissa se tukee suunnittelua, rakentamista ja käyttöönottoa sekä (tuotantovaihetta) käyttövaihetta käyttövaihetta, jossa nesteiden ja laitteiden elinkaarioptimointi on pisin vaihe. Fluid Eye® tuo kaiken yhteen yhdeksi Fluid Lifecycle Intelligence -näkymäksi.
Aiheeseen liittyviä ratkaisuja
Fluid Eye® datakeskuksille — Fluid Lifecycle Intelligence sähköverkon, jäähdytyksen ja varavoiman järjestelmissä (englanniksi).
Muuntajaöljyn analyysi — DGA-tulkinta, parametrit ja näytteenottoopas verkkoliityntälaitteille.
Connected Oil® -reaaliaikaseuranta — jatkuva kunnonvalvonta kriittisille nestejärjestelmille.
Polttoaineen optimointi — polttoaineen puhdistus, veden poisto ja epäpuhtauksien hallinta varavoimaa varten.
Seuraavat askeleet
Tehomuuntajan elinkaarenhallinta: käyttöönotto, öljyn valvonta ja suorituskyvyn optimointi →
Miten nesteistä tulee kriittisiä datakeskuksissa →
Miten öljyanalyysi parantaa laitteiden käyttövarmuutta →
Haluatko tietää, missä oma laitoksenne on nyt?
Keskustele asiantuntijan kanssa datakeskuksenne nesteiden elinkaarenhallinnasta, olipa kyse suunnitteluvaiheesta tai käynnissä olevasta toiminnasta.